Laihistelu on sujunut tyylikkäämmin kuin uskalsin odottaa. Aamuinen punnitus ilahdutti alenevilla lukemillaan; 700 grammaa vähemmän kuin aloittaessa. Pudotus taitaa olla enimmäkseen nesteiden poistumista, mutta en pane pahakseni sitäkään.
Olen mielestäni onnistunut noudattamaan selviytymisstrategiaani suht kunnioitettavasti. Kalorit ovat pysyneet 1400 tuntumassa ja ruokailut ovat olleet säännöllisiä. En ole kärsinyt nälästä, päänsärystä enkä muistakaan laihduttamiseen liittyvistä ikävistä tuntemuksista. Olen tietoisesti keskittynyt syömään hiilihydraattitietoisesti (tästä tuonnempana) ja olen ilokseni huomannut tämän ruokavalion hillitsevän ainaista näläntunnetta ja ylitsepääsemättömiä suolaisen ja rasvaisen himoja. Liikuntaa tosin pitäisi lisätä. Onneksi olen tänään menossa muokkaukseen, joten nekin lukemat nousevat eilisestä.
Vaikein on kuitenkin edessä, nimittäin viikonloppu. Mielestäni pariutuneen on kenties vaikeampi yrittää parantaa elintapojaan, varsinkin jos kukkakeppiä muistuttava kumppani raahaa kotiin jos jonkinlaista pikkusuolaista ja naposteltavaa. Eilenkin meillä käytiin lievää ajatustenvaihtoa Pringleseistä (miekkoseni halusi minun ehdottomasti maistavan kuinka hyviä vihreät ovat, muutama kun ei kuulemma dieettiä kaada - pysyin lujana). Miekkosellani on varmaankin ampiaisen aineenvaihdunta. Hän syö melkein mitä tahansa eikä juurikaan liiku, mutta pysyy silti hoikkapoikana. Not fair! Joka tapauksessa viikonloppu on ovella ja meikäläisen on laadittava kriisistrategia tulevien päivien varalle.
Oi, Lorelai ja Luke on taas kimpassa. Ihq!