...vaikka viikonloppuna pojot paukkuivat plussan puolelle. Olen kait aikaisemminkin tullut maininneeksi, että viikonloput ovat olleet minulle aina se heikoin kohta. Arki kaikkine opiskelu- ja työkuvioineen on niin ohjattua ja rutinoitua, että säännöllisistä syömisistä ja suunnitelluista aterioista on helppo pitää kiinni. Viikonlopun vapaat hetket ovat kuitenkin kaukana arjen turvasta. Myöhäinen aamupala on usein runsas (runsaampi kuin tarvitsisi), lounas korvataan kahvilareissulla ja päivällistä kokataan pikku tunneille ja silloin(kin) vedetään paljon ja hartaasti.
Nyt se on selvä. Tarvitsen viikonloppuvalmennusta.
Kommentit